KALVOTORVI (Pdf)

 

Kalvotorven periaate on sama kuin laivojen sumutorvissa: tiiviiseen
kammioon puhalletaan ylipaine, joka pääsee purkautumaan ohuen kalvon
(sumutorvissa esim. ohutta alumiinilevyä) ohi kalvossa kiinni olevaan
putkeen. Kalvo pyrkii palautumaan alkuperäiseen asentoonsa kiinni putken
päähän, mutta ylipaine pakottaa sen jälleen irti. Syntyvästä värähtelystä
koituu julmetun kova ääni. Samaa äänen syntytapaa käytetään myös ennen
Vappua myytävissä karnevaalitorvissa ja onpa tuota nähty käytössä cheerleadereillakin.

Kalvotorvi-nimi ei perustu tieteelliseen luokitukseen. Äänikin muistuttaa
enemmän klarinettia (tai bassoklarinettia, jos putki on pitkä). Mutta
olkoon nyt sitten vaikka kalvotorvi.


Tarpeet:
pehmeämuovinen lääkepurkki, jossa on kiinnipainettava kansi;
pätkä sähköputkea (16 mm); ilmapallo; mahd. ilmastointiteippiä
tai sähkömiehen teippiä

Työkalut:
16 mm pora; 10 mm kourutaltta; puukko; sakset; pelkällä
puukollakin voi pärjätä

 
Vaihe 1    
 

Lääkepurkin kanteen ja pohjaan
porataan sähköputken mentävä reikä.
Jos poraa ei ole käytettävissä,
terävälläveitsellä voi leikata 6-8
viiltoa ristiinja painaa putki
läpi.
Kannattaa varoa ettei kansi tai pohja
halkea liikaa. Purkin kylkeen tehdään puhallusreikä, max. 10 mm.

Vaihe 2    
 

Irrotetaan kansi ja leikataan sen
keskusta irti kourutaltalla tai
puukon kärjellä kannessa olevan
pystylamellin ulko pintaa myöten:
taltta tai terä painetaan lamellin
reunaa myöten kannen läpi alustaa
vasten.
Varo ettei kannen reuna
vaurioidu.

Vaihe 3    
 

Putki painetaan purkin pohjan läpi.
Jos reikä on tehty veitsellä, putki on
painettava sisäkautta, niin että reiän
liepeet tulevat ulospäin, myöhemmin on
sitten helppo
kiinnittää ja tiivistää
putki teipillä.

Vaihe 4 ja 5    
 


Kannen irti leikattu keskusosa, jonka reiän reunoihin on leikattu pienet
lovet
, pujotetaan putken ympärille ja painetaan purkin suun sisäpuolelle,
vähintään 1mm purkin suuta alemmas.
Keskusosa estää putken päätä liikkumasta sivusuunnassa ja helpottaa
soittimen käsittelyä.
Putken pää asettuu purkin suun tasolle.


Vaihe 6
  Ilmapallosta leikattu pala venytetään
purkin suulle kalvoksi ja kiinnitetään
kannen reunaosalla. Kalvona voi kokeilla
myös muovipussin palaa.
Soittaminen onnistuu kyllä mutta kalvo
saattaa nopeasti venyä käytössä ja lakata
soimasta. Kalvon voi toki uusia aina
tarvittaessa.


Putki työnnetään kiinni kalvoon. Jos purkin pohjan reikä on väljä
(tai tehty ristiviilloilla), sen voi tiivistää teipillä tai
sinitarralla. Purkin kyljessä olevaan reikään puhaltaessa pitäisi nyt
kuulua ääni. Jos ääntä ei kuulu, putki on joko irti kalvosta tai liian
tiukasti kalvossa kiinni. Kannattaa myös
tarkistaa, että putken pää on
tasainen, ei siis vino eikä rosoinen.

Vaihe 7    
  Soittimen perusääni riippuu putken
pituudesta. Kuvan putken pituus on
41,5 cm ja sointikorkeus G.


Sormireikien yläreunojen (siis lähempänä puhalluspäätä olevat reunat)
paikat voi laskea seuraavasti: puolisävelaskeleen mitta on aina
1/12 putken jäljellä olevasta mitasta. Jos haluaa tehdä tämänmittaiseen
soittimeen normaalin diatonisen duuriskaalan, ensimmäisen reiän yläreunan
paikka on putken päästä mitaten noin 67 mm. Ja seuraavat reiät voi sitten
laskea itse kaavan mukaan.

Skaalan säveliä voi virittää ylöspäin kalvamalla poralla tai viilalla reiän
ylempää reunaa.

Alaspäin virittämisessä ainoa konsti on pienentää reikää teipillä, taas
ylemmän reunan suunnasta. Voi soittaa myös liu'uttamalla paksumpaa putkea perusputken jatkeena. Toimivan liukuputken saa vaikka kietomalla paperia
tarkasti putken ympärille ja teippaamalla
paperi putkeksi. Tätä kannattaa
kokeilla ennen sormireikien tekoa.